KEVÄTKOKOUS LA 21.3.2020 SIIRTYY MYÖHEMPÄÄN AJANKOHTAAN

Haminan Pursiseuran puolesta seuraamme ja noudatamme viranomaisten ohjeita ja määräyksiä yleisötilaisuuksien järjestämisestä. Reagoimme tilanteeseen, kun asiasta saadaan tarkempia tietoja. Asia koskee kevään kevätkokousta (21.3.) ja Haminan kesäkauden avaustapahtumaa (23.5). Tiedotamme kun olemme saaneet virallisilta tahoilta lisätietoja.

HPS Hallitus

NYT SINULLA ON MAHDOLLISUUS VUOKRATA PURSIPAVILJONKI!

Pursiseura avaa paviljonginsa juhlatilan kaikille yrityksille, yhdistyksille ja yksityisille juhlapaikaksi. Pursiseuran paviljongissa, merellisessä ympäristössä, voit järjestää kesähäät, syntymäpäiväjuhlat, sukujuhlat ja vaikka serkkujuhlat! Juhlatila käy kaikille 10 - 80 henkilön tilaisuuksille. Tilaisuuden tarjoilut löytyvät helposti Tervasaaresta, pitopalvelu Tervanarusta. Juhliin voit myös varata rantasaunan! Soita varakommodori Arto Saariselle 050 400 1162, niin tehdään kesäjuhlistasi ainutlaatuiset!

Historian havinaa:
Ravintolatoiminta on ollut aina olennainen osa pursipaviljongin toimintaa, mutta aina vuoteen 1963 saakka se oli suljettu klubi/kerhoravintola, jonne seuran ulkopuoliset pääsivät vain kutsuttuina. Vaikka ravintola oli yleisöltä suljettu kerhoravintola, niin sitä koskivat samat lait ja säädökset, kun muitakin. Ensimmäisinä vuosina jopa tiukempina, sillä valituksista johtuen anniskelulupa heltisi vasta 1910-luvun puolessavälissä. Luvasta ei ollut pitkäaikaista iloa sillä 1919 voimaan astunut kieltolaki lopetti anniskelun pursipaviljongilla lähes alkuunsa. Muutamista pöytäkirjamerkinnöistä voidaan tehdä johtopäätös, että täysin ”kuiva” pursipaviljonki ei suinkaan ollut. Kieltolain päättymisestä (–32) huolimatta anniskelulupaa ei saarelle saatu ja se johti erikoiseen käytäntöön. Vuosina 1932 – 35 jokaisella seuran miespuolisella jäsenellä oli oma kaappi jossa alkoholijuomat säilytettiin, tämän ”kaapiston” paikka on löydettävissä ravintolasalin länsiseinästä.
Kerhoravintola avasi ovensa yleisölle 1963, mutta muuten toimintaperiaatteet säilyivät. Käytännön toimintaa pyöritti ravintolanhoitaja joko kuukausi- tai kausipalkkaa vastaan. Toiminta ei ollut läheskään aina kannattavaa ja erityisesti 70 - 80 luvuilla seuralaisten, lähinnä naisjaoston talkootoiminta piti ravintolatoiminnan kannattavana.